Rauman saalis

Käväisimme Kundin kanssa Rauman käyttö- ja seurakoirien järjestämissä iltakisoissa. Ensimmäistä kertaa sain ilmoittaa koirani maxi2 luokkaan ja kyllä sitä ilmoittautumista hymyssäsuin tuli täytettyä. Reissuun lähdettiin tavoitteena tehdä siistejä, vauhdikkaita ja kontaktivirheettömiä ratoja ja katsoa mihin se riittää.

Ensimmäinen rata tuntui jo tutustumisessa mukavalta, kun jätti huomiotta se, että radalle oli saatu aseteltua kaikki kontaktiesteet. Ohjaajan piikkiin meni kiellosta kerätyt virhepisteet, kun päästin Kundin livahtamaan putkesta kohti A-estettä. Rata sujui muuten oikein mallikkaasti ja lassiepoika oli hyvässä vauhdissa ja hyvin kuulolla. Meidän vauhti riitti sijalle 3.

Toinen illan rata olikin ohjaajan mieltä aina lämmittävä hyppyrata. Muutamaa kinkkistä kohtaa ja viimeiseksi esteeksi laitettua okseria lukuun ottamatta oli tämäkin rata varsin mukavan oloinen. Lassie starttiin ja menoksi.  Ohjaajalta edelleen luokattoman huonoja ohjauksia, mutta onneksi Kundi korjaa uskomattoman nopeasti ohjaajan hitaista ohjeista huolimatta. Puhdas rata takana, putkesta kohti kahta viimeistä hyppyä, kunnon käskytys okserille ja... Kolikolikoli, vaan rima pysyi ylhäällä ja 2- luokan ensimmäinen LUVA kolahti colliepojan tilille.

Vauhtia saadaan vielä lisää kun ohjaaja alkaa liikkua rohkeammin ja uskoo siihen, että Kundi osaa ihan itse hypätä vaikken olisi vieressä katsomassa.  Kontakteille tarvitaan varmuutta, mutta sitä saadaan vain kisaamalla. Kalenteriin onkin katsottu startteja niin Seinäjoelle, Raumalle kuin Tampereen Agirotuunkin. Kundi pääsee myös vuoden tauon jälkeen edustamaan nahkacollieita Agirodun joukkoekisaan. Siihen asti tiukkaa treeniä ja nauttikaa kesästä!

Ken on heistä kaikkein kaunein

Nyt on näytelty Kennyn kanssa niin Harjavallan kuin Raumankin näyttelyt. Harjavallassa sää suosi ja auringonpaisteessa oli mukava starttailla jälleen vuoden tauon jälkeen näyttelyiden maailmaan. Kuikelo Kentsu joutui jo Avoimeen luokkaan ja myönnettäköön, että hänen rimpula olemuksensa erottui joukosta.

Kuva Sini Aalto

Tuomarina Beata Petkevica, Latvia

"Correct bite. Medium strong bones.correct lenght of head. Medium stop. Flat skull. Correct type of ears. Needs time to develop chest. A little weak in pasterns.Correct bodywitdh. Sloping croup.Correct character of tail when standing. A little bit close in hocks. Correct coat and temper. Correct movement from side. Still a little bit loose from the side."

Näillä lauselmilla tuloksena AVO EH AVK3

Kuva Sini Aalto

Rauman näyttelyssä sää rupesi muistuttamaan normaalia suomen suvea, ja vettä satoi niin, että numerolapun kanssa oli ongelmia jo ennen kuin koiraa ehti autosta ulos saamaan. Vesisateessa uitettu Kenny ei kuitenkaan säätä pelästynyt ja esiintyi kehässä vallan mallikkaasti. Tuomari Hiebarov Antoan Bulgariasta lausahti pikkulassiesta seuraavaa:

" Correct bite. Well set and carried ears. Elegant head. Chest deep enough. Excellent angulations.Typical movement with good reach of drive"

AVO ERI SA AVK1 PU2 ja SERT

Ruma ankanpoikanen ansaitsi ihka ensimmäisen sertinsä ja kyllä allekirjoittanut hieman kehässä tuuletti. Kenny ei niin osannut tylsää ruusuketta arvostaa, joten ennen kotiin lähtöä täytyi pyörähtää myyntikojussa hakemassa herralle uusi unilelu.

Seuraavia näytelmiä ei ole vielä suunnitelmissa, mutta josko sitä edes tuonne Porin näyttelyyn pyrähdettäisi näyttäytymään.

Palkintopossu

Lieto liito

Liedon reissun odotukset eivät olleet lähtökohtaisestikaan kovin korkealla; edellinen startti oli tammikuussa, ja TSAU:n hallissa riittäisi hälinää kahden kisaradan pyöriessä samanaikaisesti. Ohjaaja oli kuitenkin koko ajomatkan manannut itseensä taisteluhenkeä ja päättäväisyyttä, nolla tehdään vaikka väkisin.

Rataantutustumisessa ei koettu suuria riemun hetkiä, kaikki kontaktiesteet oli kannettu kentälle. Muilta osin rata oli taattua 1-luokan laatua, ei mitään ylitsepääsemätöntä tai ihmeellisempiä ohjauskuvioita vaativia paikkoja.

Kontaktiesteille valmentajan ohjeistamana keksittiin ratkaisu, jossa ohjaaja jää selkeästi jälkeen ja hidastaa koiraa, jonka jälkeen koira hallintaan ja ohjaajan ohjeistamana alas. Tämäpä tietysti hidastaa koko suoritusta ja tuhoaa rytmityksen eteenpäin jatkettaessa, mutta tämä jääköön ohjaajan juoksukunnon piikkiin. Kaikesta epäluonnikuudestaan, katkonaisuudestaan ja hitaudestaan huolimatta tältä radalta saatiin meidän viimeinen 1-luokan 0-tulos ja voitto.

Viimeisen LUVA:n ja SERT:in myötä Liedon reissu venahti odotettua pidemmäksi ensimmäisen startin alettua 10.05 oli seuraava luvassa 15.20. Päätin kuitenkin jäädä juoksemaan ne pari jäljellä olevaa starttia ja korkata 2-luokan, kun nyt Lietoon asti oli ajettu. Kundille ja turistina matkaan lähteneelle Kennylle päivästä tuli kuitenkin melkoisen pitkä. Kundin kohdalla tämä näkyi kolmannella radalla kun vauhti alkoi hiipua ja haukku voimistua.

2-luokan radoista ei mukaan tarttunut kuin 10 pinnaa ja mukava kokemus. Kontaktit vaativat paljon töitä, mutta julmettu erävoitto on se, että kolmelta radalta emme saaneet ainuttakaan virhepistettä puomilta tai A-esteeltä.  Tästä on hyvä jatkaa kisakautta eteenpäin.

Blogin elvytys

Pitkän hiljaisuuden jälkeen olemme täällä taas. Opinnot on allekirjoittaneen osalta suoritettu kunnialla loppuun ja edessä oman paikan löytäminen työelämän puolelta. Lassiet ovat eläneet melkoista hiljaiseloa treenailun merkeissä. Kisailut ovat jääneet nyt hetkellisesti pois kalenterista, mutta tämäkin asia korjataan pääsiäismaanantaina Liedossa.

Kundi jatkaa tasaisen hyvää suorittamistaan agilityn parissa, mutta kontaktiesteet ovat edelleen se kompastuskivi. Treeneissä on todettu, ettei tässä nyt muu auta kuin kisata vaan, kun treeneissä ei lassiesta samanlaista "kontaktiperseilyä" irti saada. Vauhtia on isoon lassieen saatu lisää ja ohjaajakin pysyy jo silloin tällöin tilanteen tasalla ja saa tekemisen näyttämään hetkittäin sulavalta.

Kenny on silloin tällöin päässyt treenailemaan lyhyesti Kundin treenien ohessa. Esteet ovat alkaneet kiinnostaa eri tavalla ja vauhtia ja pomppua lassiemaailman Forrest Gumpilta löytyy. Keskittymiskyky onkin asia erikseen... Kesällä kokeilen saada Kentsulle myös treenipaikkaa ja katsotaan miten herran herne kestää jatkuvamman ja tiukemman treenin.

Näyttelypuolella kaikki toivo on laskettu pikkulassien harteille ja Kentun pään menoksi on suunnitteilla ainakin Rauman ja Harjavallan näyttelyt. Myös Porin näyttely on kalenteriin merkitty ja katsotaan josko jotain muutakin vielä keksitään.

Tottisteltukin on, lähinnä omaksi iloksi. Olen leikitellyt ajatuksella startata Kundin kanssa avoimen luokan, mutta toistaiseksi ollaan vielä ajatuksen tasolla. Nouto alkaa olemaan pikkuhiljaa kasassa, joten periaatteessa ei tämä täysin toivoton ajatus olisi. Kennyn osalta saattavat tokoilut ainakin viralliselta osalta jäädä kokematta, ellei pikkulassie koe jonkinlaista heräämistä aiheen parissa. Hetkittäin tekeminen on todella hyvää, mutta koetilanteessa jälleen keskittymiskyky saattaa lyödä rajan Forrestin suoritukselle.

Lauman tuorein vahvistus Juudas on kotiutunut vallan mallikkaasti ja liittoutuma nuorempaan lassieen on hyvinkin tiivis. Yhdessä Kentun kanssa tehdään niin hyvät kuin pahat ja yhteiset painihetket ja hippaleikit ovat meinanneet koitua useammankin koriste- esineen kohtaloksi. Vaikka olin aivan varma siitä, että lassiet ottavat kissan vastaan varmasti hyvin, en osannut kuvitella aivan tällaista liittoutumaa.