perjantai 28. maaliskuuta 2014

Kevättä kohti

Aurinko paistaa ja lämpöäkin alkaa olemaan. Vihdoinkin! Kennykin alkaa tarjeta pidemmillä ulkoilureissuilla ja Kundi nautiskelee auringosta ja kierähtää selälleen heti kun vain kuivaa nurmikkoa löytyy. Jälkitouhut voivat taas alkaa ja verijälkeä pitäisi alkaa katsomaan ehkä jopa hieman tosissaan, vaan ei vakavissaan. Myös peltojäljelle pitäisi ison lassien kanssa päästä.


Kundin kevääseen kuuluu niin agilitya kuin tottisteluakin ja jahka saadaan treeniporukan kanssa aikataulut kasaan niin jäljestystä hinkataan ihan tosissaan. Kesän aikana tavoitteena on saada agin 1 luokka kahlattua läpi eli nousu 2 luokkaan on minimitavoite. Katsotaan riittävätkö rahkeet selvitä 3 luokkaan asti. Koiralla paukkuja riittää muttakun tämä ohjaaja.
Eilisissä treeneissä oli kuitenkin huomattavissa, että on jotain tänne minunkin kovaan kallooni uponnut ja valmentaja sanoi että ohjaukseni on hyvää ja rauhallista, KUNNES tulee kohta, jonka suorittamisesta en ole varma.
Ohjaajan ongelmien lisäksi myös kontaktit pyritään saamaan kuntoon. Suuriin ongelma on puomin alastulo, muuten paketti alkaa olla kasassa. Myös pimeät putkikulmat osoittautuivat aluksi hieman hankaliksi, mutta kun colliemies sai käsityksen siitä mitä haettiin, sujuivat nämäkin kuin vanhalta tekijältä. Kundi sai jälleen kehuja nopeudestaan ja ohjaajanlukukyvystään. Se vaan on hieno koira, ei siitä mihinkään päästä.


Kenny on alkanut ihmetellä tottistelun maailmaa ja ruuan eteen pikku lassie on valmis tekemään lähes mitä vain. Istumista, maahanmenoa ja "seuraamista" on alettu leikkiä ja myös pieniä jälkiruutuja on poljettu nurmikolle. Hienosti on Kenny oppinut tuota nenän käyttöä.
Tallitouhut ovat alkaneet sujua hienosti, ja hevosiin pidetään kunnioittava etäisyys, vaikka ne ovatkin kovin mielenkiintoisia. Eräänä päivänä yllätin pikku lassien istumasta aidan vierestä ja pyörittelemästä päätään kun se seuraili hevosten heinän syöntiä. On se maailma jännä kun on noin pieni.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti