nenähommia |
Torstain vakio agiliitopäivä oli taas koiran ja ohjaajankin toimesta kovasti odotettu. Vuoroa odotellessa saatiin treenattua myös hyvin lyhyitä toko pätkiä joulukuun koetta silmälläpitäen. Koe pidetään samassa hallissa kuin agitreenit ja näytti ainakin tällä kertaa siltä, että hallikammo myös tokoilussa on ohi mennyttä aikaa. Elikkäs kokeessa ainut kauhusta kankea taitaa olla ohjaaja.
Miltähän tää maistuu? |
Ohjaajan skarpatessa rata saatiin suoritettua lävitse,mutta nuo kontaktit tuottavat päänvaivaa. Kundi ei mitenkään malttaisi mm. a-esteen alastulossa pysähtyä. Puomin alastulo sujuu huomattavasti paremmin, kun vauhtia on vähemmän. Valmentaja ehdotti kosketus ja namialustan käyttöönottoa, mutta eihän tämä meitin collie niistä niin piittaa. Vauhtia ja vaarallisia tilanteita on Kundin motto. Täytyy tätä asiaa pohtia valmentajan kanssa ensi treeneissä lisää.
Ensilumikin satoi maahan koiran ja omistajan iloksi. Hullurallia, haistelua ja maistelua on ollut riittämiin.(koiran vai omistajan osalta, sen kukin päätelkööt itse =) ) Toivotaat että tämä olisikin pysyvää. On niin mukavaa kun on valoisaa, valkoista ja puhdasta. Talvifiilistelyn lomassa tuli sovitettua Kundille kylmän talven varalle ostettua takkia ja hyvin tuntui collie poika rotsin kelpuuttavan. Muutama otokset talvisesta menosta .
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti