Liitoa ja lomailua

Postauksissa on tullut taasen hieman taukoa. Helteet vievät voimat niin koirista kuin allekirjoittaneestakin. Uiminen onkin ollut harrastemuodoista ainut, jota on voinut harjoittaa ennen yön pimeitä tunteja.

Tässä kuussa on Kundin kanssa kisattu muutamat agiliidot. Janakkalassa kävimme ottamassa osaa Agirotu tapahtumaan epävirallisten agirotu kisan ja open class tasoituksen muodossa. Suurta menestystä ei irronnut kummaltakaan radalta, mutta tapahtuma oli ehdottomasti käymisen arvoinen. Ensi vuonna saan toivottavasti jonkun lähtemään mukaani, Kundin kanssa kun muutama apukäsi on aina ihan toivottavaa.

Raumalla kisailtiin pitsiagin muodossa lauantaina 20.7. Ilmoitin Kudin kaikille kolmelle radalle ja hakusessa oli niitä puuttuvia nollasuorituksia. No, mutta eipä vielä tälläkään kertaa saatu aikaiseksi sitä täysosumaa. Ensimmäisellä radalla selvittiin ajattelemistani "hankalista" kohdista vain sen takia että kierrätin virheellisesti koiran esteen ympäri ja lupa HYLlyttä oli jälleen myönnetty.
Toiselta radalta selvittiin jälleen hankalat kohdat mallikkaasti, mutta päätettiin tiputtaa yksi rima maahan, sillä jos joku harmittaa enemmän kuin HYL on se 5 ratavirhettä ja muuten lähes täydellinen rata.
Viimeiseltä radalta Kundi päätti napata itselleen mairean kaulakorun ja hyppäsi täydestä vauhdista päin rengasta. Tämähän ei herraa sen kummemin häirinnyt ja rata jatkui mallikkaasti, kunnes tämä Kundin uusi keksintö jättää keppien pujottelu toiseksi viimeiselle kepille astui kuvioihin. 10 virhepinnan saldolla kotiin pohtimaan uusia kuvioita ja keräämään uutta tsemppiä Porin kisoja varten.

Kenny se jatkaa kasvamistaan, jalkaa alkaa olla jo koomisen paljon. Herra on nyt ilmoitettu ensimmäiseen näyttelyynsä Nokialle ryhmikseen Elokuun loppupuolelle. Treenattavaa riittää, jotta saadaan Kenny "suuren" maailman katseen kestävään kuntoon, onneksi aikaa on vielä.

Herra on myös suorittanut ensimmäisen peltojälkensä ja treenikaverin mielestä on varsin lupaava tapaus jälkihommia ajatellen. Myös agilityn saralla on edistytty ja ensimmäiset suorat putket on hölkkäilty läpi, pienen tahimisen jälkeen. Uiminen ja etenkin saunominen on muodostunut pikkulassien mökkireissujen kohokohdaksi. Oma ääni on herran mielestä myös kovin viehättävä ja pieninkään oksan rasahdus tai linnun lento ei tapahdu ilman Kennyn ilmoitushaukkua...

 

 

Haukun täyteinen viikonloppu

Agirotu lähestyy pelottavaa tahtia. Lähtijöitä kisoissa on useampi sata ja kuinka ollakaan osallistuessani kahdelle radalle ovat ne todennäköisesti päällekkäin toistensa kanssa...Olen yrittänyt ottaa yhteyttä järjestäjiin, mutta en ole saanut vastausta. Eikai muu auta kuin huomenna paikanpäällä pyrkiä saamaan jokin tolkku asiaan.

Agiliitelyn lisäksi ollaan jälleen yritetty palata myös tokoiluin kiehtovaan maailmaan. Kundilla olisi AVO luokan liikkeet mallillaan, mutta se nouto. Varsinaisesti nouto osuus ei ole ongelma, vaan se pirun kalikan pitäminen. Pienin askelin ollaan tätä alettu treenailemaan ja toivottavasti viimeistään ensi vuonna olisi koko liike kasassa.

Kenny treenailee perusasioita, istumista, perusasentoa, maahanmenoa jne... Ruuan eteen pikkupiru on valmis tekemään mitä vain ja perusasento ja seuraamisen pätkät ovat ihan mukiin meneviä. Kehuskellaan nyt myös sillä että Kennylle kapula on ehkä hienoin esine maan päällä ja sen pitäminen ja kiikuttaminen ees sun taas on päivän parasta antia.

Tänään tuli myös piipahdettua tokon SM-kisoissa tällä erää vain katsojan ominaisuudessa. Ehkä tulevaisuudessa siellä startataan vielä jomman kumman nahkalassien kanssa, ehkä jopa molempien. Oli mukavaa seurata taitavia koiria ja ohjaajia, ja ehkä lohdullisinta oli nähdä että silläkin tasolla saattaa homma mennä pieleen.

 Kehäketun uraa Kenny pääsee harjoittelemaan Nokian ryhmänäyttelyyn elokuussa. Toivotaan että Kehveli miellyttää jonkun muunkin silmää kuin vain omistajansa. Jos muutaman mätsärin ehtisi vielä ennen suurta koitosta pyörähtämään.

Keskikesän juhlaa

Työt rajoittavat harrastamista. Mätsärit sun muut kissanristiäiset ovat nyt menneet vallan ohi kun työt ja arki pitävät kiireisinä. Juhannus toi kauankaivattua taukoa, joten koirat autoon ja mökille maailmaa pakoon. Kelit eivät oikein suosineet juhlintaa, mutta koirat osasivat arvostaa viileitä ilmoja ja rallasivatkin koko rahan edestä ympäri tonttia.

lauman päämies

Pahin vastustaja

Juhannustunnelmat

Juhannuksen juhlinnan ohessa tuli Kundi ilmoitettua lk.collieiden kisaavien joukkoeeseen Agirotu 2014 sekä open class tasoituskilpailuun. Toivotaan että joukkoe saa osallistujia kasaan niin että pääsemme Agirodussa starttaamaan. Open class oli hieman hätäinen päätös, mutta onneksi saamme alle epikset, joissa tätä rataa on mahdollista harjoitella.

collie poikien kuulumiset

Päivittely on taas jäänyt hieman vähemmälle erinäisistä syistä johtuen. Aivan jouten eivät koirat siitä huolimatta ole olleet.

Kenny kirmaili elämänsä toisessa match showssa lattomerellä 29.5. Kakara käyttäytyi taas kerran mallikkaasti ja kesti asetteluakin jo paremmin. Hampaiden katsominen on Kennystä edelleen turhaa touhua, mutta onneksi tuomari otti työnsä "tosissaan" ja katsoi herran hampaat vastarinnasta huolimatta.

Nätillä käytöksellä ja Kennyn kolttosilla irtosi isojen pentujen PUN1 sijoitus. BIS kehässä Kennyn keskittymiskyky alkoi takkuilla ja takamuksellaan istuminen oli huomattvasti seisoskelua parempi ajatus. BIS kehässä sijoitus oli 8. Hieno kakara.

Kundi puolestaan kävi agiliitämässä Harjavallassa 1.6.  Ensimmäinen rata oli hyppyrata, joka oli suht mukavan oloinen. Eniten sitten harmittikin kun ensimmäinen rima tippui täysin tuntemattomasta syystä ja loppu rata olikin sitten virheetön. Kuulutuskin kertoi ensin Kundin suorittaneen 0 radan mutta korjasi tilanteen saman tien. 5rv suoritus riitti silti toiseen sijaan, mutta LUVA jäi saamatta. Tilannetta ei myöskään helpottanut se, että aika olisi riittänyt luokkavoittoon, mikäli ensimmäinen este olisi pysynyt paikoillaan.

Toinen rata oli myöskin mukavan tuntuinen, muutamaa kinkkistä kohtaa mukaan lukematta. Kaikki kontaktit oli tuotu kentälle, rengas onneksi saatiin pois. Alku oli hyvä, ja kontaktitkin sujuivat suht kivasti. Sitten kuitenkin Kundi tuli putkesta aivan liian lujaa ja ohjaajan karjunnasta huolimatta ei hidastanut niin että olisi pystynyt taipumaan ensimmäiseen pujotteluväliin. 5rv ja muuten puhdas rata, tällä pääsi sijalle 8.

Kolmas rata sössittiin myöskin kepeillä kun Kundi päätti että pujottelu on perseestä. Myöhemmin selvisi kuitenkin että keppien loppupää oli ollut hieman kallellaan ja lähes joka koira otti kepeiltä virheen. Tältä radalta ei tainnut tulla ainuttakaan 0 tulosta.

Nyt on luvassa hieman kisailu taukoa agilityn suhteen ja yritetään saada paljon treeniä alle. Vika kun on kovasti ja paljon tässä ohjaavassa osapuolessa. Kenny jatkaa kehäkettu harjoituksia, ja tottistelu, jälki sekä hakuilu kuuluvat molempien harrastuksiin.

Viikonloppu rauhoituttiin mökkeilyn merkeissä ja toivuttiin kovasta kolauksesta, joka kohtasi meitä torstain ja perjantain välisenä yönä. Rakas ruunani Tita's Champion "Samppa" lopetettiin torstai iltana jalkojen koordinaation petettyä yllättäen. Eläinlääkäri epäili kaularangan synnynnäistä vikaa joka aiheutti tämän hermostollisen ongelman. Samppa nukkui pois rauhallisesti omalla tallillaan. Kiitos Samu kaikesta<3

Iso äijä ja kaunis poika

Kenny pyörähti tänään elämänsä ensimmäistä kertaa mätsärissä Porissa. Poriin oli rantautunut ShowHau:n roadshow ja mätsärin ohessa molemmat lassiet tuli kuvautettua mister and miss showhau kilpailuun.

Kenny käyttäytyi kehässä vallan mallikkaasti, vaikka polttava helle ei todellakaan ollut mieleen meistä kummalekaan. Hieman teki pikkulassien mieli istua, kun seisominen alkoi kyllästyttää, mutta muuten nuoriherra käyttäytyi vallan mallikkaasti.
Osallistujia isojen pentujen kehässä ei ollut kolmea enempää ja tuomari päätti palkita kaikki osallistujat punaisella nauhalla. Seurassamme oli vanhempia ja kokeneempia kehäkävijöitä, joten meidän paikkamme löytyi sijalta 3, mutta olen enemmän kuin tyytyväinen Kennyn touhuiluun.

Palkinnoksi Kennyn hienosta käytöksestä ja Kundin pitkästä pinnasta auton nokka käännettiin kohti yyterin koirarantaa. Tästä reissusta enemmän kuvina, mutta tulipa todettua että myös Kenny osaa uida.

Kundi on nyt ilmoitettu Harjavaltaan agiliitelemään 1.6. Toivotaan että saadaan edes yhdet treenit alle niin jonkinasteinen menestyskin voisi olla mahdollista. Rutiinia käytiin hakemassa WeCan epiksistä 1.lk:n radalta josta 10 ratavirheellä irtosi 1 sija. Toivotaan että saadaan nuo turhat virheet pois virallisissa ja LUVA t plakkariin.

Keltaista kirjaa ulkoiluttamassa

Keltaista kirjaa on taas käyty esittelemässä, tällä kertaa Sastamalassa. Retki oli jo lähtökohdiltaan heikolla pohjalla, sillä kesän agility treenikausi ei ole vielä päässyt alkamaan. Edellisistä treeneistä olikin vierähtänyt jo tovi.

Radat olivat haasteellisia, mutta eivä mitenkään mahdottomia. Ongelma tuntuikin olevan enemmänkin ohjaajan pään sisällä, kun rataan tutustumisessa etsein vain kohtia, joista HYL sitten tulee. Jännittäminenkin palasi takaisin kuvioihin ja sykkeen kuuli varmasti puolen Sastamalaa kun odotin omaa vuoroani.
Ensimmäinen rata sujui paremmin kuin luulin. Luonnollisesti Kundi varasti lähdöstä, mutta se oli helposti korjattu. Kontaktit sujuivat , kepit sujuivat, mutta mitä. Aivan simppeli hyppy, muuri, hyppy jotka oli sijoitettu kentän päähän hevosenkengän malliin. Ohjaaja lähteekin kääntymään liian aikaisin, Kundille tulee kiire ja 2 rimaa alas... Kyllä taas kirosin itsekseni.

Kuva Kristiina Silveri

Toinen rata olikin sitten jo sitä mitä odotin ensimmäiseltä. Toisena esteenä oli rengas ja Lassien huumorintaju riitti siihen että hyppäänpä tuolta renkaan ja ketjun välistä. Seuraavaksi keinulta tehtiinkin sellainen kamikaze että Suomen mäkihyppyjoukkue jos tarvitsee uutta vahvistusta niin täällä olisi yksi innokas liito lassie. Loppuradan sösseinkin sitten ihan itse ja lähettelinpä koiran vielä putken väärään päähän. Sen pituinen se. Onneksi treenikauden pitäisi startata parin viikon sisällä.

Seuraavat kisat ovat jo suunnitteilla, mutta toivottavasti ehditään saada treeniä väliin. Onneksi epiksiä tuntuu olevan nyt suht tiuhaan tahtiin, jos tälle ohjaajan jännittämiselle saataisiin taas jotkut rajat asetettua.

Mätsäreitäkin tuntuu nyt kesän kynnyksellä olevan luvassa melko reilusti ja Kenny saa alkaa harjoittelemaan tulevaa kehäketun uraansa. Tottistouhut, jäljet ja haut jatkuvat hyvässä seurassa ja toivottavasti kesän myötä entistä aktiivisemmin..

Aktiivilassiet

Maanantaina toisena pääsiäispäivänä olimme koirien kanssa reissun päällä lähes koko päivän. Matka vei ensimmäisenä aamutallin tekoon, jossa lassiet saavat kuljeskella mukana työssä. Kenny se vain tuntuu löytävän omia mielenkiintoisempia reittejään ja herrasta onkin paljastunut varsinainen kaivinkone. Huudeltuani aikani herraa tallin ovelta kävin tarkastamassa lähikulmat ja siellähän pikkupiru juoksi ympäri hiekkakenttää täydellä riemulla pysähtyen välillä hetkeksi kaivamaan. Myös vanhempieni nurmikko on kokenut herran kaivuutyöt.

Aamutallin jälkeen matka vei Preiviikiin verijälkitreeneihin parhaassa treeniporukassa. Pikku Kenny pääsi ensimmäisenä jäljelle, mutta keskittymiskyky taisi jäädä sinne tallin kentälle. Hetkeksi nenä maahan ja jäljelle, seuraavaksi löytyikin keppi, perhonen, sammal, jäkälä, jälki,jäkälä... Maailma on jännittävä pienen silmin. Ensi kerralla pikkulassie pääsee tuoreemmalle jäljelle, josko voimakkaampi haju auttaisi keskittymään.

Kuva; Niina Heinola

Kundi ominaiseen tyyliinsä tiesi homman nimen jo jälkiliinan napsahtaessa pantaan kiinni. Jäljen alussa liinan asettelu ja lassie jäljelle. Herra ampaisi metsään nokka tiiviisti maassa, muutama paimenen pyörähdys saatiin matkalla, mutta muuten suoritus oli varsin mukiin menevä. Maastokaan ei ollut ehkä siitä helpoimmasta päästä, mutta iso lassie hoitaa homman.

kuva: Niina Heinola

Jälkitouhujen jälkeen oli aika tämän kevään ensimmäisen rantareissun. Kennylle tämä oli elämän ihka ensimmäinen visiitti koirarannalla, ja voi sitä ihmetyksen määrää. Myös katkeruutta oli havaittavissa kun Kundi sekä siskoni koirat ampaisivat veteen kepin perässä ja Kenny jäi rannalle ruikuttamaan, vesihän oli märkää. Hetken pohdiskelun jälkeen pikkulassiekin uskaltautui kastamaan tassujaan, mutta rantahiekalla kaahailu tuntui olevan enemmän Kennyn mieleen.