Haastetta pukkaa

Kiitokset haasteesta joka tuli blogista Rauhan aikaa. Tässä meidän vastaukset olkaa hyvät !

1. Miten päädyit ottamaan collien?

Ensimmäiseen omaan kotiin muuton häämöttäessä heräsi myös nopeasti ajatus omasta ensimmäisestä koirasta. Olihan kotona aina ollut koiria ja ilman en varmasti osaisi olla. Rotujen kirjoa tuli tutkittua pitkään ja hartaasti (ja hyvissä ajoin) Tarkoitus oli päästä hieman kokeilemaan erilaisia harrastuksia, mutta mitään hirveän vaikeaa rotua en ensikoiraksi halunnut. Lassiehan oli ollut niitä lapsuuden suosikkeja ja sehän oli menoa sitten kun näin ensimmäisen kuvan lyhytkarvaisesta lassiesta. Tutustuttuani rotuun internetin ihmeellisen maailman välityksellä seuraava askel oli yhteydenotto kasvattajaan. Kundi olikin varattuna jo puoli vuotta ennen herran syntymää =D


2. Mitä ominaisuuksia tahtoisit colliessa rotuna parantaa?

Tämäkin on varmasti kovin yksilökohtaista, mutta enemmän potkua ja paloa harrastuksiin olisi yksi seikka jota toivoisin. Tämäkin tosin on paljon kiinni myös hihnan toisesta päästä, mutta jos jotain nyt kerta on sanottava. 

3. Onko koirasi mielestäsi sellainen, kuin kuvittelitkin collien olevan? Yllättikö jonkin?

Ei varmaan ole ylistyssanaa mitä Kundista ei voisi käyttää. Se nyt vaan on paras koira jota olemattomalla kokemuksellani olisin voinut itselleni saada ja enemmänkin. Kenny taas on näyttänyt että collie yksilöiden välillä on paljon eroavaisuuksia. Kundin ollessa meidän perheen aristokraatti ja siniverinen riehuu Kenneth milloin missäkin kolttosissa tai muuten vaan.

4. Oletko miettinyt, tuleeko seuraavakin koirasi olemaan collie, vai jotakin muuta rotua?

Kyllä se kolmaskin koira joskus tulevaisuudessa tulee varmaankin tällainen lassielapsi olemaan. Niin ovat sydämeni varastaneet, ja jos mahdollista niin samalta kasvattajalta tulisi seuraavakin. Kiitos Judy's Magician kenneliin Merjalle näistä meitin pojista!

5. Mikä on koirasi huonoin puoli (yksi ominaisuus)?

Kundi: Kirjaan kun keksin
Kenny: Simppelimielisyys

6. Entä paras puoli (yksi ominaisuus)?

Kundi: Viisaus
Kenny: Onnellisuus

7. Millaisissa tilanteissa koirasi haukkuu?

Kundi: Leikkiessään ja agiradalla. Omistajalle uhkaavissa tilanteissa.
Kenny: Leikit ja kaikki ei tutut äänet kotipihassa. Myös epäilyttävät ohikulkijat saattavat joutua pihassa päivystävän Kentsun haukkujen kohteeksi. Todellinen kodin vahti.

 8. Millaisia kisatavoitteita sinulle on koirasi kanssa?

Kundi: Agilitya kisataan tosissaan vaan ei vakavissaan ja katsotaan mihin rahkeet riittää, Tokossa olisi joskus hienoa startata ylempiäkin luokkia, mutta tämä ei ole mitenkään ykkösenä listalla. Verijäljeltä olisi myös hieno hakea jonkinlaisia tuloksia.

Kenny: Katsotaan mikä olisi se kakaran omin laji. Tokoilua olisi jossain vaiheessa tarkoitus kokeilla ja agilitya jos vain Kentsu sille syttyy. Verijälki ja jäljestyshommat ovat myös kiikarissa, mutta aika näyttää.

 9. Kuinka monta kaulapantaa koirallasi on?

Liikaa...Molemmilla taitaa olla ketjut, perus nahkapannat, sitten löytyy leveää nahkapantaa ja jenkkihuivipantaa ja nylonpantaa ja ja ja...

 10. Milloin olet ollut koirastasi erityisen ylpeä?

Kundin kanssa olen jokaisen agilityradan jälkeen ylpeä. Se koirasta paistava into siihen touhuun saa aina hyvälle mielelle. Myös onnistuneet toko ja BH koe ovat saaneet ylpeydentunteen pintaan. Oikeastaan Kundin kanssa on helppo olla ylpeä,mutta siitä huolimatta ei me olla ylpistytty.

Kenny: Noh, mites sen nyt sanoisi. Herran karkumatkat ja liittoutumiset kävelyretkellä oleviin ala- aste luokkiin eivät paljon aihetta ylpeyteen anna.  Viime verijäljen jälkeen olin kyllä kovin ylpeä ja yllättynyt herran toiminnasta.

 11. Kiinnostaisiko sinua alkaa joskus kasvattajaksi?

Tällä taidolla ja tiedolla ei minulla vielä rahkeita ole. Jätetään ne hommat toistaiseksi viisaammille.


Haasteeseen voivat ottaa osaa kaikki kiinnostuneet, jatketaan samoilla kysymyksillä koska olen niitä laiska keksimään.

Kohti kesää

Ulkotreenien alkua odotellaan nyt innokkaasti, elikkä halli agit ovat takanapäin. Kisasuunnitelmia oli jos jonkinlaisia, mutta rahasto näyttää siltä, että suunnitelmiksi taitaapi jäädä. Nuoremman hevosen klinikkareissu verottaa taas ensi kuussa budjettia ja Kennyn on aika saada viralliset kuvat kansioon elikkäs lonkka&kyynärkuvat ovat vuorossa 18.5. Kankaanpäässä. Omistaja itse on ajatellut syödä kynsiään ja palautuspulloja mahdollisesti löytäessään saattaa ostaa myös makaroonia.

Synttärisankari Kundi 4w  13.4. Synttärilumpiot oli katettu

Kevät on tuonut tullessaan myös ihanat verijälkitreenit. Kundi oli totuttuun tapaansa aivan loistava kevään ensimmäisellä jäljellä ja reippain elkein teki alusta loppuun hienoa työtä. Yllättävin olikin Kenny, joka alkuhämmennyksen jälkeen lähtikin jälkeä seuraamaan kuin vanhempikin tekijä. Tätä siis jatketaan myös Kennyn kanssa nyt totisemmin ja josko alettaisi katsoa myös metsäjäljen kiehtovaa maailmaa.

Kennyn ensimmäiset näyttelyt ovat aivan nurkan takana ja enpä sitten pääse herraa itse edes esittämään kiitos työvuorojen. Onneksi apu on aina lähellä, kiitosta vaan Riia ja se raukka joka Kentsun kehään Harjavallassa vie.

Lentoa Liedossa

Voihan Liedon liidot...Pa*ka reissu mutta tulipahan tehtyä jäi päällimmäiseksi fiilikseksi tältä matkalta. Neljä rataa 2 HYLlyä, vitonen ja sitten se 14,6... Päivän sana oli lentokeinu ja Poriin unohtuneet korvat, jotka kävelivät Lietoon kahden ensimmäisen radan jälkeen.  Viimeinen eli hyppyrata oli jo kohtuullisen kivaa tekemistä, kepeillä nyt vaan tapahtui jotain... Videot linkkaan tänne jahka joskus latautuvat.

Noo tästä viisastuneena lauantaiaamun treeneissä yritettiin saada aikaiseksi sitten sitä lentokeinua...Hyvältä rallisuoralta keinulle ja mitä tekee isolassie? No niin hienon keinun että ihailinpa sitä itsekin hetken verran... Ei sitten aikomustakaan lentelyyn ja kepeiltäkään ei saatu minkäänlaista sekoilua vaikka keppikulmakin oli suht mielenkiintoinen.

Valmentaja totesikin että joko tämä on nyt niitä henkimaailman juttuja tai sitten allekirjoittanut sählää jotain epämääräistä ( mikä on suurelti todennäköistä). Ei muuta kuin uusia kisailmoittautumisia menemään ja leuka rintaan ja kohti uusia pettymyksiä.


Kennyn agin alkeet on nyt käyty ja tarkoitus olisi mahdollisuuksien mukaan jatkaa Kundin kanssa samassa ryhmässä. Putkiin sujahdetaan jo vauhdilla ja hypytkin on ihan kivoja. Kepeillä alkaa idea hahmottua, ohjureiden kanssa toki kuitenkin. Tästä on hyvä jatkaa kohti kesän ulkoreenejä.

Luvassa siis liitoa, liitoa ja liitoa. Vähän pitäisi koiria puunatakin sillä Kennyn pitäisi pyörähtää näyttelykehässä ja molempien herrojen käydä näytteillä Porin koiramessuilla.

Kisakalenterin katsastus

Vihdoin ja viimein olen saanut itseäni niskasta kiinni ja alkanut ilmoittamaan noita koiria johonkin suuntaan. Kennyn näyttelyura saa jatkoa Raumalta ja Harjavallasta, Saloonkin pitäisi saada ilmoitetuksi. Kundi puolestaan jatkaa agikisailua venahtaneen tauon jälkeen Liedossa pitkänä perjantaina.

 

Kenny se kasvaa ja komistuu. Vieläkin on nähtävillä tuo kuivan kesän orava look, mutta kasvattajalta saatiin neuvoja siihen miten saataisi kakaraan hieman läskiä päälle ennen kehiä. Mutta yritäpä tuollaista ikiliikkujaa saada lihomaan... Jos mamma ei keksi aktiviteettia, hän hoitaa sen kyllä itse. Joko karataan sisätiloissa lelua kanniskellen tai ulkona saadaan hepuleita ja vedetään vartti tolkulla sata lasissa, välillä saattaa löytyä jokin hurmaava risu tai käpy...

Tokotreenailussakin Kentsu edistyy hitaasti mutta varmasti. Jäävät liikkeet ja vasemmalle kääntymisen hinkutus on otettu työn alle. Tässä lajissa kyse on kyllä täysin ohjaajan motivaation puutteesta, ei koiran ymmärryskyvystä. Agility puolestaan edistyy sekin oikein mallikkaasti ja Kenny on osoittautunut pelottomaksi (mutta hieman hitaasti ymmärtäväksi) treenikaveriksi. Pussit, putket, renkaat, kontaktipintoja ja pieniä hyppyjä on käyty läpi ja kaikkiin herra suhtautuu kuin niitä olisi aina menty. Puomi ja A-este on muutamaan kertaan tehty kokonaisuudessaan, eikä korkeus tunnu pikkulassieta hätkähdyttävän, alhaaltahan saa sitten ruokaa kun ensin vähän viitsii kiivetä...
Alkeiskurssia on vielä kerta jäljellä ja sitten Kennyn olisi aika siirtyä "isojen koirien" treeneihin ja pikkuhiljaa tehtävät vaikeutuvat.

Kundi jatkaa agiliito uraansa tiukasti treenaten. Erilaisia ohjauskuvioita on treenattu tiuhaan ja pikkuhiljaa lassie irtautuu ohjaajasta pitkiäkin matkoja, ohjattavuus silti säilyy. Treenit ovat kulkeneet sen verran mukavasti, että sain aikaiseksi ilmoittaa Kundin Lietoon neljälle radalle. Tuleepa opittua kantapään kautta kestääkö koiran saati sitten ohjaajan nuppi neljää kisarataa samalle päivälle. Tästä reissusta päivitystä sitten jälkeenpäin.



Loppuun vielä päivitetyt pönötyskuvat lassie herroista.

Kundi pian 4w

Kenny 13kk

Talviterveiset!

Hevos- työ ja koulu rintamalla on pitänyt niin kiirettä että koirat ovat jääneet lähes väliinputoajiksi. Tottisteltu on kotioloissa ja Kundi tietysti jatkaa viikottaisia agilitytreenejään. Sain myös aikaiseksi ilmoittaa Kennyn agilityn alkeiskurssille, joten edes jonkinlaista edistystä tälläkin saralla.

 

Tammikuun kisat Kundin kanssa kulkivat ihan kivasta, mutta se kun ei vaan riitä...Parit hyllyt ja sitten jälleen se tuttu viiden pisteen virhe, kolmanneksi viimeiseltä esteeltä tippui rima...Aliaikaa oli päälle 19 sekuntia ja ajan puolesta päästiinkin toiselle sijalle, mutta edelleen herran toinen LUVA antaa odottaa itseään. Helmikuussa oli tarkoitus startata Liedossa ja Seinäjoella, mutta hevosen klinikkareissu ja allekirjoittaneen uusi työ pistivät aikataulut ja budjetin uusiksi. Jos ensikuussa saataisiin muutama startti alle. LUVA:n metsästys jatkuu edelleen, tosissaan vaan ei vakavissaan.

Kenny ei päässyt tokokurssille paikkojen kovan kysynnän myötä, ja nyt onkin pyritty kotioloissa treenaamaan uusien tokosääntöjen mukaisia liikkeitä. Täytyy vain nyt julkisestikin myöntää, että omat intressit ovat kovi voimakkaasti tuolla agilityn puolella. Alkeiskurssia odotankin suurella mielenkiinnolla sillä vauhtia ja ponnua pikkulassiella kyllä löytyy, mutta entäpä rohkeutta ja aivoja, niistä en ole niin varma =D

 

Talven saavuttua länsirannikolle ollaan päästy lassieiden kanssa myös kelkkareissuille ja Kenny on myös päässyt kokeilemaan vetoa Kundin aisaparina. Hienosti sujuu herrojen yhteistyö ja kovasti tuntuvat molemmat touhusta pitävän. Josko vielä tänä talvena ehdittäisiin muutamat retket tekemään ja sitten onkin kova aneleminen ukolta jos saataisiin kickbike kesätreenejä ajatellen.

Kennyn näyttelyuraakin pitäisi kovasti viedä eteenpäin, mutta en ole saanut aikaiseks (budjetinkaan puolesta) ilmoittaa herraa minnekään. Harjavallan näyttely on nyt viimeistään se kohde, jossa herraa käydään kehässä pyörittämässä. Nyt kun se on julkisesti ilmoille kirjoitettu ei sovi enää perääntyä.

Talviterveiset lukijoille!

2015

Vuosi vaihtui ja niin sitten tietokonekin vanhan sanottua sopimuksensa irti. Tästä samaisesta syystä myös blogin päivittäminen on ollut hieman haastavaa. Nyt myös kamera oli todennut että huolto olisi paikallaan, sillä usb kaapeli ei yhdistä kameraa tietokoneeseen eikä siis kuvien siirto onnistu...

Asiaan nyt kuitenkin. Joulu ja uusivuosi sujuivat kumpainenkin rauhan merkeissä. Hieman jännitin mitä kodin turva Kenny raketeista mahtaisi näin ensimmäisenä uutenavuotenaan meinata, mutta mitä vielä. Ei sitten minkäänlaista reaktiota, mitä nyt kaikkein isoimmille paukuille piti murista, sillä nehän olisivat saattaneet viedä hänen luunsa mennessään. Kundi nyt tapansa mukaan ei tainnut noteerata koko rakettijuhlaa.

Joulukuun Kundi vietti lähes totaalista treenilomaa, mitä parit itsenäiset agitreenit tuli käytyä, ja senhän sitten huomasi, nimittäin ohjaajassa. Allekirjoittanut ei meinannut mitenkään pysyä koiransa perässä, joka oli enemmän kuin intoa täynnä ja ohjauksen puuttuessa jatkoi rataa sujuvasti valitsemaansa suuntaan. Edelliset ohjatut treenit sujuivatkin jo mallikkaammin, ja loppu kohden myös ohjaaja alkoi päästä kärryille. Parempi näin, sillä ensimmäinen tämän kauden startti olisi niinkin pian kuin huomenna. Kaksi agi rataa ja yksi hyppäri tarjoaisivat jälleen mahdollisuuden luokkanousuun, ellei ohjaaja sitä sitten sössi. Kontaktit alkavat olla hyvin korvien välissä ja valmentajalta saatiin kehut että nyt alkaa näyttää siltä miltä pitääkin.

Omaksi iloksi ollaan hieman tokoiltu sekä talven lyhyesti vieraillessa länsirannikolla kaivettiin kelkka ja vetovaljaat talvisäilöstä. Hyvin oli muistissa nämäkin touhut ja muutama kilometri kelkkaillen saatiin alle ennen kuin vesisade ja harmaus palasivat Poriin. Myös Kenny pääsi lyhyesti kokeilemaan vetoa Kundin rinnalla.

Vuosi 2015 onkin siis Kundin osalta vahvasti agility vuosi. Yritetään kisata enemmän kuin viimevuonna ja paremmin tuloksin. Tavoitteena colliemestaruudet ja tietysti luokkanousut, joita jahdataan tosissaan vaan ei vakavissaan. Valmennukseen ollaan menossa 17.1. ja sieltä toivottavasti saadaan uusien ajatusten lisäksi myös todistusaineistoa päivitystä varten.
Tokoilua jatketaan omaksi iloksi ja katsotaan jos ennen sääntömuutosta ehdittäisiin AVO starttaamaan. Toisaalta, eikai sitä mitään häviä jos käydään kokeilemassa. Nouto voi kosahtaa nollille, mutta nauretaan sitä sitten.

Kenny toivottavasti saa treenipaikan TVA:n riveistä ja päästään jatkamaan tokoilua ja aloittamaan agility. Kovin on pikkulassie virtaa ja intoa piukassa ja allekirjoittanut voisi uudenvuodenlupauksenaan luvata hyödyntää paremmin tuon Kennyn onnellisuuden ja tekemisen riemun. Kennyn kanssa ajattelin opetella suoraan näitä uusien sääntöjen mukaisia liikkeitä ja startata tokossa vasta niiden voimaan tultua.
Näyttelyissä pitäisi kauniin pojan kanssa myös pyörähtää, jotta muukin maailma näkee "en oo koskaan mitään pahaa tehnyt" katseen, jolle ei voi kun myöntää sertejä ( tai sitten ei). Kevään aikana lupaan ottaa itseäni niskasta kiinni ja ilmoittaa kakaran kehään, nyt kun herra muistuttaa jo etäisesti lassieta eikä kuivan kesän oravaa.

kohti joulua

Marraskuu on vaihtunut jo hyvän aikaa sitten joulukuuksi, mutta ilmassa ei ole tapahtunut muutoksia. Vettä ja kuraa kaikkialla ja kellon ympäri tuntuu olevan pimeää. Lassie pojat eivät tätä arvosta sitten piirun vertaa ja piha- aitauksessa tyytyvät loikoilemaan pedillään katetulla terassilla.

Epikset Kundin kanssa marraskuun lopulla eivät nekään olleet sen valoisammat. Putkirallissa herra oli hyvin kuulolla ja sijoittuikin toiseksi. Tästä sainkin jo pienen kipinän, että ehkä avoimen luokan ratakin sujuisi, mutta mitä... Usean tunnin odottelu autossa, koira radalle ja ne korvat ja keskittyneisyys olivat historiaa. Kontaktit loikittiin surutta yli ja putken päähän ei osuttu sitten millään. Putket eivät nyt vielä koskaan ole menneet Kundilta ohitse, joten siinä vaiheessa osasi jo päätellä että ongelma on pikemminkin mielentilassa kuin taitotasossa.
Seuraava virallinen startti on suunnitteilla tammikuun alkuun ja sitä ennen joulukuu treenaillaan leppoisasti vapaatreenien muodossa.

Kennyn eskarikurssi on edennyt jo lähes loppuun ja kohti tavoitteita on päästy pienin askelin. Kurssilta lähdettiin hakemaan lähinnä toimintakykyä muiden koirien läsnäolosta huolimatta. Kakaralassielle kun jäi viime kesäisen vieraalta koiralta turpaan saannin seurauksena melkoiset traumat, ja varsinkin isot koirat aiheuttavat melkoisen räyhäämisen ja epävarmuuden. Pikkulassie olikin useilla treenikerroilla hallissa hyvin hankalasti motivoitava ja kaikki keskittyminen meni muiden koirien liikkeiden vahtimiseen ja varmistumiseen siitä, ettei kukaan vaan käy kimppuun miltään suunnalta.

Edelliskerralla kuitenkin tuuletettiin ja kehuttiin Kentsua niin että koko Noormarkku kuuli, herra innostui ruututreenin yhteydessä hieman juoksentelemaan ja jopa leikkimään. Kuulostaa naurettavalta, että kotona tuo leluja kaikille ihmisille kiikuttava ikiliikkuja kehutaan maasta taivaaseen kun se treeneissä vähän tarttuu narulelun päähän, mutta minkäs teet. Treenien vetäjäkin totesi että on ilo nähdä että se leikkii.

Nyt viimeisillä kerroilla herrä on myös löytänyt tietynlaisen rauhan muiden koirien läsnäolosta huolimatta ja toisnekin treeniporukan kanssa ollaan käyty ihan vaan katselemassa kun muut treenaa. Nyt eskarikurssin päättyessä toiveena on päästä jatkamaan niin tokon kuin aginkin alkeiskurssille, jottei hyvin alkanut kehitys vain ota takapakkia. Kotona treenatessa Kenny on oikein helppo ja innostuu kaikesta pienistä kivistä alkaen, mutta vieraassa paikassa tilanne voi yhtäkkiä muuttua haastavaksi. Treeniä treeniä ja positiivisia koirakokemuksia.

Ennen vuodenvaihdetta olisi tarkoitus saada tehtyä katsaus lassieitten vuoteen 2014. Kohokohdat, onnistumiset, epäonnistumiset ja tavoitteet ensi vuodelle. Sitä odottaessa seuraavien kuvien myötä kaikille rauhallista ja rentoa joulun odotusta!